11.5.2022
Joulun alla neuloin itselleni kaksinkertaisesta Dropsin Brushed Alpaca Silk -langasta suloisen pörröisen ja höyhenenkevyen Lento-paidan. Lento-paidan ohje on julkaistu Laine-lehden numerossa 11 ja minusta se on hyvä raglanhihaisen paidan ohje, jota on helppo muokata omien toiveiden mukaan. Itse valitsin neuloa paidasta kaksi numeroa suositeltua suuremman koon, koska halusin paidasta hieman väljemmän ja kaksinkertainen Brushed Alpaca Silk - lanka oli hieman ohuempaa kuin ohjeen mukainen fingering ja lace -yhdistelmä. Lisäksi neuloin hihat ohjeesta poiketen täyspitkinä ja lisäsin hihansuihin itse suunnittelemani lehtiä muistuttavan pitsikuvion.
Ostin tarvitsemani 11 kerää lankaa alennuksesta ja maksoin niistä yhteensä noin 20e. Tuskin koskaan saa paitalankoja ostettua sillä hinnalla. Halvassa materiaalissa on ollut ainakin se hyvä puoli, että olen raskinut käyttää paitaa arkipaitana, kotona puuhaillessa, takin alla ulkoillessa, jopa pari kertaa nukkuessa, kun minulla on tullut yöllä kylmä. Olen yllättynyt, miten hyvänä tämä paita on säilynyt kovasta käytöstä, halvasta langasta ja pörröisyydestä huolimatta. Tosin aluksi paita nyppyyntyi todella nopeasti. Olen kolmeen kertaan poistanut nyppyjä mahdollisimman varovasti pienillä terävillä saksilla leikaten. (Aluksi yritin harjata nypyt pois, mutta tuntui, että se vain pahensi ongelmaa.) Nyt nyppyyntyminen on vähentynyt huomattavasti ja luulen, että tästä eteenpäin paita pysyy siistinä jo paljon vähemmällä vaivalla.
(Aiheesta poiketen, olen tehnyt itse myös tuon sinivalkoisen kukkahameen, joka minulla on kuvissa päällä. Se on varmaan eniten käytössä oleva vaatekappaleeni kesäisin. Ja eikö Muru olekin söpö, kun tuli syliini pötköttämään, kun otin kuvia. Sillä ei tietenkään ollut mitään tekemistä asian kanssa, että tunkeuduin ottamaan kuvia sen lempipaikyttäyspaikalle jakkaralle parvekkeen oven eteen...)
Siskollani on alkuvuodesta synttärit ja innostuin neulomaan hänelle synttärilahjaksi samanlaisen Lento-paidan kuin itselleni, mutta vihreänä.
Vihreään paitaan muokkasin hieman hihansuiden pitsikuviota. En ollut täysin tyytyväinen oman paitani pitsikuvioon, mutta en jaksanut purkaakaan, koska olin jo kertaalleen purkanut ja muokannut pitsiä ja todennut tämän langan purkamisen olevan työlästä ja hidasta. Eikä se minua enää häiritse. Olen oikeastaan aivan tyytyväinen molempiin versioihin. Sitä paitsi pitsin yksityiskohdat jäävät muutenkin hieman piiloon tällaisessa pörröisessä neuleessa.
Alkuvuodesta neuloin myös siskon pienelle pojalle tällaiset suloiset villasukkahousut. Instagramissa on näkynyt paljon vastaavia housuja, mistä inspiraatio varmaan saikin alkunsa. Neuloin housut kokonaan omasta päästä ilman minkäänlaisia laskelmia tai mallitilkkuja. Se onnistui, koska aloitin neulomisen varpaista ja silmukoita saattoi lisätä neulomisen edetessä aina sen mukaan, mikä näytti sopivalta. Lahkeiden sisäsuman pituuden tarkistin vauvojen mittataulukosta, mutta muuten luotin vain omaan silmään ja arviointikykyyn. Ja yllättävää kyllä, en joutunut kertaakaan purkuhommiin.
Minusta näistä tuli ihan supersöpöt, vaikka tässä kuvassa näyttävätkin hassulta, kun eivät ole päälle puettuna ja tuo 2 o 2n -joustinneule vetäytyy niin voimakkaasti kasaan. Aivan oikean vauvan muotoiset ja hyvät housut ne ovat kuitenkin olleet, vaikka ovat edelleen pikkuiselle hieman liian isot.
Tähän loppuun vielä pari kuvaa kaikista joulu- ja tammikuun neuleista. Väriteemana on selkeästi ollut vihreä ja beige. Kolme paitaa ja yhdet pienet housut, minusta ihan hyvä saavutus. Tuosta mintunvihreästä Water Lilies -neuletakista kerroinkin jo aikaisemmin keväällä. Täältä voit käydä lukemassa ja katsomassa enemmän kuvia, jos kiinnostaa.
No niin. Tämän postauksen jälkeen minulla on rästissä tämän kevään ja viime syksyn aikana valmistuneista käsitöistä vielä pellavamekko ja -hame, parit lapaset ja kaulahuivi, kauluri ja panta ja yksi neuletakki ja makramee-työ. Sitten alkaisi blogi olla ajan tasalla. Minulla on ollut asiasta ehkä pientä stressiä, mutta oikeasti sehän on vaan hyvä, että on jemmassa asioita, mistä kirjoittaa. Nyt alkaa muuttokiireet puskea päälle, joten saa nähdä, milloin minulla on taas aikaa blogille. Varmaan kesäkuussa viimeistään. Saa nähdä, mutta siihen asti, hei hei.
