Kummitäti paikkaa farkut

6.3.2020

Olipa kerran kummitäti, joka paikkasi farkut. Ei vaan... Mutta eikö kuulostakkin joltain lastenkirjalta tuo otsikko :D. En vaan jaksa keksiä parempaakaan. Farkkujen paikkaus kuulosti liian tylsältä... No joo...

Olin viikonloppuna käymässä kummipoikani synttäreillä ja tulin luvanneeksi paikata kummipoikani farkut. Mitäpä sitä ei tekisi pienen pojan iloksi, vai mitä? Sain mukaani paikattavat farkut sekä toiset rikkinäiset ja liian pienet farkut paikkamateriaaliksi.

Minusta paikkaus onnistui aika hyvin ja paikatuista farkuista tuli jopa kivemmat, kuin alkuperäiset. Vai onko mulla vaan jotenkin vinksahtanu silmissä niin, että ne näyttää tuollaisilta söpöiltä pienen moottoripyöräjengiläisen pöksyiltä... :D Minusta nuo koristetikkaukset on kiva yksityiskohta ja saa paikat näyttämään enemmän siltä, kuin ne kuuluisivatkin noihin housuihin... Kannattaa muuten farkkuja paikatessa käyttää tarpeeksi vahvaa tikkauslankaa, niin lopputulos näyttää paljon paremmalta!

Paikkamateriaaliksi tarkoitettujen farkkujen yläosasta sai vielä lahkeensuut kääntämällä söpöt pienet farkkushortsit ja kahdesta vanhasta trikoopaidasta ompelin farkkujen kanssa yhteen sopivan kevyen kesäpipon. En tiedä, tulikohan tuosta piposta vähän hassu, mutta nurin päin käännettynä se on ihan tavallinen harmaa trikoopipo. Joten, jos kummipoikani ei siitä pidä, voi sitä aina käyttää toisin päin.

Pitäisi viedä nämä jonain päivänä postiin, niin pääsisivät käyttöön. On vähän surullista, kun molemmat kummipoikani asuvat niin kaukana. Näemme liian harvoin, enkä pysty olla mukana heidän arjessaan. Ja lapset kasvavat niin nopeasti, saattaisivat nämä housut olla jo liian pienet, ennen kuin näemme seuraavan kerran.

Yhdet uudet farkut, yhdet shortsit ja yksi pipo materiaaleista, jotka muuten olisivat menneet roskiin, ihan hyvä saavutus mielestäni. Ja trikookangasta jäi vielä paljon yli, saa nähdä mitä niistäkin tilkuista keksisin tehdä...

#tuunaus #paikkaus #trikoopipo #farkut

Kellon tuunaus

25.2.2020

Muistatteko ne ihanat maalaisromanttiset halppiskellot, joita myytiin muutama vuosi sitten joka kaupassa? Pahvilevyn päälle liimattu kuva kellotaulusta ja viisarit. Siinä kello kaikessa yksinkertaisuudessaan. No, niinhän minäkin köyhänä opiskelijana ostin sellaisen (kaksikin, mutta toisen olen lahjoittanut siskolleni tuunattavaksi :D). Se oli halvin kello, mitä kaupasta löysin ja sai luvan kelvata. Positiivista noissa kelloissa on se, että ne on materiaalinsa ja yksinkertaisuutensa vuoksi helppo tuunata.

Olen jo monta vuotta ajatellut tekeväni tuolle kellolle jotain, jotenkin en vaan ole jaksanut ja saanut aikaan. Mutta nyt iski inspiraatio. Helppoa ja nopeaa, maalia vaan pintaan ja muutaman reiän poraus, haaraniitit reikiin kellonaikoja osoittamaan ja siinä se. Suunnitelmani kaikessa yksinkertaisuudessaan. Ja aika kiva siitä tulikin vai mitä? (Vasemmalla kuva kellosta ennen ja oikealla jälkeen, jos ei jollekkin vielä ollut selvää...)

Mutta toteutus oli kyllä välillä aikamoista säätöä... Ajattelin, että jätän viisarit ja kellon mustat ulkosyrjät sen väriseksi, kuin ne olivat. Tuhrin kuitenkin molemmat valkoiseen maaliin kellotaulua maalatessani. Sitten tuhrin kellotaulun mustilla sormenjäljillä, kun yritin peittää valkoisia maalitahroja mustalla tussilla (en suosittele tussi-ideaa, väri ei pysy, sotkee vaan joka paikan). Maalasin kellotaulun uudelleen, tuhrin reunat uudelleen valkoisella... Maalasin reunat mustalla ja tuhrin taas kellotaulun. Meinasi jo päästä itku, mutta onneksi keksin, että mustat maalitahrat saa pois hiomalla. Eikä siinä ole vaaraa, että valkoista maalia menisi taas vääriin paikkoihin... Ja hiotusta maalipinnasta tuli aika kivan matta. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

En löytänyt kaupasta haluamani värisiä haaraniittejä, joten maalasin nekin. (Totta puhuen en meinannut löytää haaraniittejä ollenkaan, ennen kuin uskaltauduin kysymään myyjältä, että onkohan täällä jossakin, sellaisia, en tiiä niitten nimeä, vähän niin kuin niittejä, mutta ei kuitenkaan. Sellaisia pyöreitä joita käytetään askartelussa. Ja niin sain tietää, että ne on haaraniittejä :D)

Haaraniitit maalasin ensin kuparin värisiksi ja sitten huomasin, että mustat olisivat kivemmat. Ja maalasin ne mustiksi. Klo 12 jätin kuitenkin kupariseksi, kun ajattelin, että voin pitää kelloa myös ikkunalaudalla tai pöydällä. Kun muuten olisi vaarana, että vartin yli 12 olisikin yhtäkkiä 20 yli yksi... Minusta siitä tuli aika kiva yksityiskohta...

Sekin vielä varoituksena, että viisareita maalatessa kannattaa varoa ettei maalia mene kellon koneistoon... Saattaa käydä niin kuin minulle, ettei viisarit enää maalauksen jälkeen pyöri kunnolla. No, pienen rassailun jälkeen on ainakin jonkin aikaa pysynyt ajassa, että ehkä selvisin pelkällä säikähdyksellä... Toki en olisi maalannut viisareita ollenkaan, mutta kun olen tumpelo ja piti alkaa omia jälkiä paikkailemaan.

Täältä löydät tarkat ohjeet, miten voit tuunata oman kellosi. Suosittelen tekemään niin kuin sanon, eikä niin kuin minä tein...

Mutta eikö sovikkin aika hyvin tuohon minun työpöydän yläpuolelle tuo kello? (Saattaa olla, että pöytää piti vähän siivota ennen kuvan ottoa... Heh...)

#kello #tuunaus #askarteluohje #tuunausohje