• Iiris | Kehräten

Ajatuksia kirjoittamisesta ja bloggaamisesta

14.3.2020


Olen koko ikäni rakastanut kirjoja ja lukemista. Olen lukenut valtavan määrän kirjoja, uskon että olen saanut siitä paljon. Se on avartanut maailmankatsomustani ja ajatteluani. Uskon, että se on vaikuttanut myös siihen, että olen aina rakastanut kirjoittamista.


Minulla on vilkas mielikuvitus. Pidän sitä vahvuutena, vaikka öisin pimeässä se ei aina ole siltä tuntunut :D. Olen kirjoittanut lapsena paljon tarinoita. Tarinoiden kirjoittaminen on jäänyt (vaikka tällä viikolla heräsi pitkästä aikaa ihan tosissaan haave omasta, itse kirjoitetusta ja kuvitetusta, satukirjasta). Tarinat ovat vaihtuneet omien ajatusten ylös kirjoittamiseen.



Olen täyttänyt monta kaunista kirjaa ja vihkoa ajatuksillani. Rakastan kauniita kirjoja. Varsinkin tyhjiä kauniita muistikirjoja. En voi vastustaa itseäni, jos näen jossakin sellaisen, se on pakko saada. Ja kyllä ne käyttöön tulevat, suurin osa niistä on jo täynnä, ei sillä.


Päiväkirjan kirjoittaminen on ollut henkireikäni, vaikka se onkin tuntunut välillä riittämättömältä. Välillä päiväkirja on ollut tauolla, kun minua ei ole huvittanut ajatella ja kirjoittaa. Ja silloin, kun sain itseni kiinni päiväkirjalle valehtelusta. Kun aloitin päiväkirjan uudestaan, päätin etten sensuroi mitään. Päiväkirja voi olla myös sekavuutta, keskeneräisyyttä, väsymystä, rumuutta, sitäkin se elämä on. Haluan olla rehellinen itselleni. Jos en voi luottaa itseeni, niin keneen sitten?


No nyt harhauduin aiheesta. Joka tapauksessa, kirjoittaminen on minulle luonteva tapa ilmaista itseäni. Koen, etten ole sanavalmis tai hyvä puhumaan. Olen usein sisäänpäin kääntyvä ja vetäytyvä. Enkä usein kerro ajatuksistani oma-aloitteisesti. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö ajatuksia olisi tai etten haluaisi kertoa. Nyt opettelen kertomaan. Tämä elämähän on muuttunut yhdeksi uuden opetteluksi :D. No eikö se ole vain hyvä juttu. Ehkä se tarkoittaa, että jotain edistystäkin saattaa joskus tapahtua.


Ensimmäisen kerran ajatus bloggaamisesta kävi mielessäni ehkä viisi vuotta sitten. Ystäväni ja kämppikseni oli kesän poissa opiskelupaikkakunnaltamme ja olimme tuona aikana sähköpostikirjeenvaihdossa. Ja ystäväni sanoi, että osaan kirjoittaa ja minun pitäisi perustaa blogi. Silloin ajatus ei tuntunut lainkaan omalta. Ei käynyt edes mielessä, että olisin oikeasti ryhtynyt siihen. Johtui ehkä siitä, että en tuolloin viettänyt juurikaan aikaa netissä, enkä tiennyt mitään bloggaamisesta. Minulla ei ollut puhelinta, jolla olisi päässyt nettiin, enkä omistanut tietokonetta. (Miten ihmeessä pärjäsin, nyt en osaisi kuvitellakaan selviäväni ilman...) Kävin maksamassa laskuni kirjastossa ja tein kaikki koulutehtäväni koululla. Ei siinä silloin ollut minulle mitään erikoista.


Nyt, kun bloggaaminen uudestaan pälkähti mieleeni, ihmettelen, miten en ole sitä aikaisemmin keksinyt. Tämähän on juuri minun juttuni.


Olen muuten ollut iloinen teistä jokaisesta, jotka olette löytäneet blogini! En ole kertonut blogista juuri kenellekään, ajattelin että pidän tämän salaisuutena, kunnes näen, tuleeko tästä mitään ja mihin suuntaan tämä alkaa kehittyä. Noo, on kuitenkin mukavaa, että olette olleet kiinnostuneita höpinöistäni... :D


#ajatuksia #kuulumisia #kirjoittaminen #bloggaaminen

26 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Seuraa minua

Instagramissa

  • Instagram
blogit-150x60.png

Arkisto: