• Iiris | Kehräten

Alkusyksyn käsityöt

22.9.2021



Elokuussa ompelin itselleni aivan ihanat culottes-housut pellavasta. Olen somessa ihaillut muiden leveälahkeisia pellavahousuja, joten päätin ommella sellaiset myös itselleni ja olen ollut todella tyytyväinen housuihini. Minusta ne ovat aivan superkivat, näyttävät hyvältä ja ovat päällä juuri niin mukavat ja rennot kuin voi vain kuvitella. Minusta nämä culottesit ovat täydelliset niin kotona löhöilyyn kuin juhlaankin. Asusteita ja yläosaa vaihtamalla saa kokonaisuudesta halutessaan mukavan rennon tai arvokkaan ja juhlavan.


Inspiraation lähteenä minulla on ollut erityisesti Himan Vuola-culottesit, mutta tein omistani hieman leveämpilahkeiset ja ompelin niihin myös viistotaskut. Kaavan tein itse muokkaamalla opiskeluaikoina piirtämääni housun peruskaavaa. Kaavasta tuli kerralla täydellinen ja housujen ompelu oli melko yksinkertainen homma, joten kaiken kaikkiaan minulla meni aikaa kaavan tekoon ja housujen leikkaamiseen yksi ilta ja ompeluun yksi aamupäivä. Työläin osuus taisi olla vyötärön ompelu, jonka jouduin tekemään kahteen kertaan, kun kuminauha jäi ensimmäisellä kerralla liian löysäksi.


Vähän harmitti, etten saanut housuja valmiiksi tämän kesän helteille, mutta onneksi näitä voi käyttää ympäri vuoden. Kylmimpinä päivinä voin pukea alle lämpimät ja pehmoiset merinovillasukkikset ja jalkaan villasukat. Ensi kesäksi voisin ommella tällä samalla kaavalla vielä toiset housut ehkä jostain kauniista kukkaisesta viskoosista.



Elokuussa valmistui myös raidallinen syys- ja kevätpipo fingering-vahvuisesta Knitting for Oliven merinovillalangasta. Pipo on kokonaisuudessaan 1o 1n -joustinneuletta ja alareunassa on kaksinkertainen käänne. Piposta tuli sellainen kuin olin suunnitellutkin, mutta aavistuksen liian napakka. Taidan kokeilla kastella ja venyttää sitä hieman, mutta jos se ei auta, pitänee purkaa pipo kokonaan. Tiedän ettei sitä tule tuollaisenaan käytettyä. Välillä on vaikeaa löytää päähineiden napakkuudessa se kultainen keskitie. Korvani eivät kestä pienintäkään tuulenvirettä (niitä voi alkaa särkeä jo auton ilmastoinnista) ja siksi liian löysät pipot ja pannat eivät tule kysymykseen ja toisaalta liian tiukka päähine saa pääni särkemään. Kenelläkään muulla samanlaisia ongelmia?



Elokuussa tuli neulottua myös ihanat Nupunupun suunnittelemat Auni-sukat. Näistä sukista olen haaveillut siitä asti, kun näin ensimmäiset Aunit Instagramissa ja ihastuin niiden yksinkertaiseen ja käytännölliseen kauneuteen. Nyt sain viimein neulottua nämä, kun kaipasin Kaarama-lankastudion värjäämää luumun sävyistä Wilhelmi-sukkalankaa tällä hetkellä työn alla olevaan jämälangoista neulottuun kaulahuiviin. (Olin siis suunnitellut tekeväni juuri siitä langasta nämä Auni sukat ja arvelin lankaa jäävän jonkin verran yli.) Huivista puheen ollen, se on edennyt pikkuhiljaa monien kokeilujen kautta ja tällä hetkellä se alkaa muotoutua sellaiseksi kuin haluan sen olevan. Tai no siitä on vielä yli puolet neulomatta ja huivin alun ajattelin purkaa ja neuloa uudestaan, mutta idea alkaa hahmottua.


No mutta sukkiin palatakseni, näissä sukissa pääsin kokeilemaan kahta uutta neuletekniikkaa. Nimittäin ranskalaista kantapäätä ja kärjen päättelyä silmukoimalla. Ranskalainenkantapää oli ihan hyvä kokeilu, mutta tulin siihen lopputulokseen, että aivan perinteinen lappukantapää istuu minun jalkaani paremmin. Kärjen silmukointia taas saatan käyttää uudestaan tulevissa sukkaprojekteissa.


Mitähän muuta? Eikö vain ollutkin kaksi kaunista aamua, kun kävin kuvaamassa näitä luomuksiani jokirannassa? Ensimmäisenä aamuna satumainen usva ja peilityyni joenpinta. Toinen aamu täynnä kultaista valoa. Ja aamun kirpeydeltä lämmittämässä oli tietenkin viime talvena valmistunut Hnetur-neuletakki.


224 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Seuraa minua

Instagramissa

  • Instagram
blogit-150x60.png

Arkisto: