Lastenvaatteita ja asusteita jämätilkuista

7.4.2022

Viime viikolla innostuin ompelemaan. Olen muuttamassa ensi kuun lopulla uudelle paikkakunnalle ja tulevan muuton vuoksi kävin läpi ompelukaappiani, johon on kertynyt läjä pieniä jämätilkkuja sekä vanhoja vaatteita. Niitä olen jemmannut juuri tällaisten pienten vaatteiden ja asusteiden ompelua varten. Ja nyt ennen muuttoa oli hyvä aika käyttää varastoa vähän pienemmäksi.

Toinen syy ompeluinnostukseeni oli myös käytännöllinen. Tarvitsin nollabudjetin lahjoja kahdelle kummipojalleni (tai yhdelle kummipojalle ja toiselle tulevalle kummipojalle). Vaikka näiden lahjojen lisäksi taisin kyllä innostua näpertämään yhtä ja toista muutakin.

Aivan ensimmäiseksi ompelin (tulevalle) kummipojalleni lahjaksi kahdet pellavahaalarit. Näissä haalareissa minulla oli inspiraationa ihailemani suomalaisen vaatebrändin HIMA:n upeat pellavavaatteet.

Haalareiden säädettävät olkaimet ja käärittävät lahkeet mahdollistavat sen, että ne ovat käytettävissä pitkään vauvojen nopeasta kasvutahdista huolimatta. Vaikka haalarit kuvassa näyttävätkin melko samankokoisilta, ruskeat haalarit ovat kokoa 68 ja vihreät kokoa 80, joten ensimmäisten käytyä pieneksi voi siirtyä käyttämään toisia.

Vihreään kankaan riittämisen kanssa meinasi olla vaikeuksia, mutta ratkaisin ongelman kokoamalla palapeliä eli lisäämällä takalahkeisiin ja olkaimiin ylimääräiset saumat, jotta sain osat leikattua pienemmistä tilkuista, kun yhtenäistä kangasta ei enää ollut tarjolla. Mielestäni saumat lopulta upposivat kokonaisuuteen varsin luontevasti ja kuvassa niitä ei oikeastaan edes huomaa.

Entä muistatteko lappuhameen, jonka ompelin siskolleni viime keväänä? Tuon hameen jämistä ompelin myös tulevan kummipoikani isosiskolle lappuhaalarit. Pitäähän isosiskollakin olla omansa.

Myös näiden housujen lahkeet jouduin kankaan vähyyden takia kokoamaan osittain palapelinä, mutta minusta nuo polvien "paikat" näyttävät sopivan kokonaisuuteen, niin kuin niiden kuuluisikin olla siinä.

Minusta lastenvaatteissa saa olla iloisuutta ja leikkisyyttä. Jokin pieni hauska idea, joka muuttaa tavallisen ja tylsän vaatteen lapsen lempivaatteeksi. Tässäkään tapauksessa idea ei ole kovin monimutkainen. Ylimääräistä on ainoastaan haalarin yläreunaan ommellut korvat sekä kirjottu kuono ja suu. Ja napit, joilla olkaimet kiinnitetään paikoilleen, toimivat samalla silminä. Enkä ehkä kestä, kuin söpöt kissahousut näistä tuli.

Housujen lisäksi innostuin vielä askartelemaan samalle tytölle tilkkuvarastoni pienimmistä tilkuista söpöjä rusettipompuloita ja -pinnejä. Kaikki pienet tytöthän rakastavat nättejä tukkajuttuja.

Tänä keväänä 6-vuotta täyttäneelle kummipojalleni ompelin hupparin minun ja siskoni vanhoista vaatteista. Vihreät osat ovat siskoni vanhasta college-paidasta, harmaa college ja resorit sekä hupun valkoiset kiristysnauhat ovat minun vanhoista college-housuista ja musta trikoo hupun vuorissa sekä hihojen mustissa raidoissa, minun vanhasta trikootopista.

En tiedä, onko noloa/outoa antaa lahjaksi jotain käytetyistä, saati rikkinäisistä vaatteista ommeltua, mutta minusta se on vain järkevää. Järkevää ympäristölle ja järkevää kukkarolle. Enkä tiedä, onko vielä nolompaa kertoa tällaisesta epäilyttävästä toiminnasta julkisesti :D Mutta minun mielestäni tällainen kierrättäminen saisi olla aivan normaalia, ellei se sitä jo ole. Joten tässä minä olen, mainostamassa sitä, miten annan kummipojalleni lahjaksi vanhat, polvista puhki kuluneet collegehousuni...

Voisi ajatella, että käytetystä vaatteesta ommellessa uusikin vaate näyttää käytetyltä ja kulahtaneelta. Yleensä vaatteet kuitenkin kuluvat käytössä hyvin epätasaisesti, joten leikkaamalla uuden vaatteen osat vanhojen vaatteiden vähiten kuluneilta alueilta, saa lähes uutta vastaavan lopputuloksen. Vanhoissa vaatteissa uusien materiaalina on myös sellainen hyvä puoli, että niistä näkee, miten kangas on jo kestänyt käyttöä ja pesua. Jos vanha vaate on säilynyt usean vuoden käytössä hyvänä ja nypyttömänä, voi olla varma siitä, että uusikaan vaate ei nyppyynny heti ensimmäisillä käyttökerroilla.

Entä mitä mieltä olette tästä taskuun piiloutuneesta rosvokissasta? Minusta se on söpö. Enkä minä selvästikään osaa tehdä mitään tylsää ja tavallista :D Ja minulla on jonkinlainen pakkomielle kissoihin. No joo.

Ja ompelin minä jotain myös itselleni. Pari kangaspantaa ja irtokauluksen (jonka annoinkin siskolleni, koska en ehkä kuitenkaan osaa käyttää sitä) ja pari pientä tukkajuttua. Minusta noista ruskeista rusettipinneistä tuli aika söpöt (tein ne alun perin siskontytölle, mutta varastinkin ne itselleni, kun niistä tuli niin kivat :D).

Tähän loppuun vielä pari kuvaa koko läjästä. Aika hyvä saavutus ilman, että tarvitsi ostaa mitään. (Paitsi että piti ostaa yksi harmaa ompelulanka ja pari pompulaa ja pinniä, että oikeasti taisin sittenkin ostaa jotain, niin en saisi sanoa etten ostanut, mutta sanon kuitenkin kun se kuulostaa niin hienommalta.)