Menneen talven neuleprojekteja
1.5.2020
Viime syksynä ostin itselleni ihania Katian kasviväreillä värjättyjä villalankoja (Katia Natur, väreissä oleaster, acorn ja cinnamon). Ajatuksenani oli jokin ihana kirjoneulepaita talveksi. No, se projekti vähän venähti ja ajatus muuttui matkan varrella monta kertaa, ei tullutkaan ihanaa kirjoneulepaitaa. Tuli, no... ihan vaan villapaita (ja pipo). Sain nämä valmiiksi vasta jokin aika sitten, mutta eiköhän näille löydy kesälläkin käyttöä.
Neulon harvoin mitään ohjeesta. Se johtuu yleensä siitä, että minulla on jo olemassa jokin tarkka mielikuva, mitä haluan tehdä. Ja mielikuvaa vastaavaa ohjetta on usein mahdoton löytää. Tätä ennen olen tehnyt ainakin kaksi neulepaitaa ilman ohjetta ja molemmat niistä epäonnistuivat. Olin päättänyt, etten koskaan enää tee paitaa ilman ohjetta. Kuitenkin petyn taas lopputulokseen. Ja miten tässä taas kävikään...
Tai no, en tiedä voiko sanoa, että olisin tällä kertaa epäonnistunut. Olen melko tyytyväinen lopputulokseen, mutta se vaati monta yritystä ja erehdystä (helma tuli neulottua kolmeen kertaan, hartiaosuus kolmeen kertaan, hihansuut ja kaulus kahteen kertaan). Samalla vaivalla olisin melkein tehnyt jo kaksi paitaa. No, ainakin opin taas paljon uutta. Ja ensimmäisestä kaulusyrityksestäni sain hyvän alun pipolle, että ei sekään työ mennyt täysin hukkaan.
Eniten jäi harmittamaan, kun helmaan tuli tuollainen hölmö vaaleampi raita (näkyy viimeisessä kuvassa), koska langat olivat kasviväreillä värjättyjä ja jokainen kerä hieman eri sävyinen. Mutta ehkä voin elää asian kanssa. Sitä paitsi tämä on muutenkin vain tällainen ulkoiluvillapaita eikä ihmistenilmoillaolopaita. Joten en välitä.
Pipoon olen tyytyväinen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan siitä tuli oikein kiva. Ja se oli superhelppo tehdä. Ajattelin, että olisin voinut jakaa pipoon ohjeen täällä blogissani, mutta en tiedä onko siinä järkeä, kun se on niin yksinkertainen. Mitä mieltä olette?
Pääsiäisen aikaan käytiin siskoni kanssa ottamassa piposta ja paidasta muutamia kuvia jokirannassa. Minusta näistä kuvista tuli aika ihania, kiitos kuuluu jälleen siskolleni! (olet kultaa <3 XOX :D)
Tähän loppuun vielä vähän vappukuulumisia. Tätä vappua vietän kotona itsekseni, mutta eilen löysin pienen palan vapputunnelmaa ostamalla itselleni kaksi munkkia ja pullollisen simaa sekä istuskelemalla aurinkoisella rantakalliolla. Illalla kävin vielä saunassa ja saunan jälkeen join kylmää simaa parvekkeella vilttiin kääriytyneenä. Voisin tänäänkin käydä pienellä vappukävelyllä, kun ulkona näyttää olevan kaunis auringonpaiste!
Munkeista ja simasta puheenollen. Miksi näin vanhemmiten kaikesta kivasta tulee niin huono olo? Kuten itsetehdystä simasta ja munkeista, roskaruuasta ja keinumisesta... Ihmettelen vaan...
